Jatkankynttilan tekeminen, osa 1



Jätkänkynttilän tekeminen


Useat ystävät ovat minulta kysyneet, että miten oikeaoppinen jätkänkynttilä tehdään? Aloitankin tästä iheesta moniosaisen blogitekstisarjan, jonka tarkoitus on tämä mysteeri selvittää. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään vain puumateriaalin hankintaan.

Moni ystäväni on kuvannut muistoja jätkänkynttilöistä ja sen sytyttämisestä jotenkin seuraavanlaisesti: "Eno sytytti umpijäisen männystä tehdyn kynttilän kaatamalla siihen useamman litran bensaa. Kynttilä oli sahattu edellisenä päivänä ja se paloi aika vähän aikaa". Välikysymyksenä voisin kysyä, että montako tekoon liittyvää virhettä löydät edellä mainitusta tekstistä? Ja oikea vastaus on viisi. Keskitytään blogisarjan ensimmäisessä osassa tuohon jätkänkynttilän materiaaliin. Sen pitää olla aina kelohonkaa - ei mitään muuta!



Noheva besserwisser voisi sanoa tässä vaiheessa, että kyllähän männystäkin tehty jätkänkynttilä palaa. Niin palaakin, mutta siihen tarvit oikeastaan aina paljon bensaa tai vastaavaa ja se johtaa siihen, että jätkänkynttiläsi palaa nopeasti ja savuisentervainen tuoksu on vaihtunut Ahveniston moottoriradan tuoksuksi. Se ei varmaan ollut jätkänkynttiläsi alkuperäinen tarkoitus. Voit tehdä kynttiläsi vaikka palmusta/koivusta/haavasta tjms, mutta ulkonäkö ei taida silloin oikeaa jätkänkynttilää muistuttaa. Ei ainakaan minun mielestäni.

Olemme päässeet siihen, että sinun pitää hankkia kelohonkaa. Mistä sitä sitten saa? Tähän on helppo vastaus: metsästä. Jos oma metsäplantaasisi sijaitsee Oulun eteläpuolella, niin kelohongan esiintyminen alkaa olla jo enemmän poikkeus kuin sääntö. Jos esi-isäsi ovat kairanneet Lapin metsiä, niin ei sinunkaan kannata vielä taivaisiin hypätä. Kokemukseni mukaan hehtaarin alueella pohjoisessa on yleensä noin 2-3 kelohonkaa. Kelopuun etsiminen muistuttaa melkein aarteenetsintää parhaimmillaan.

Miksi puun pitää olla kelohonkaa? Puun tervaisuus on oikea vastaus. Tervainen puu palaa ja syttyy niin, että se jätkänkynttiläksi soveltuu. Kelohonkahan on monta sataa vuotta vanha ja kuollut mänty, joka on kuorensa jo pudottanut. Kelohonka on erittäin tervainen verrattuna ns. kasvuvaiheessa oleviin puihin. Jos ympäristöarvot ovat sinulle tärkeitä, niin kelohongasta tehty jätkänkynttilä on myös puun ystävän valinta. Ei kannata kaataa kasvuvaiheessa olevaa puuta, vaan jo kuollut puu.

Seuraavassa osassa keskitymme siihen, että mitä ja milloin tehdään siinä vaiheessa, kun se kelohonka on metsästä löytynyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti